tiistai 26. helmikuuta 2013

Työntekijä vai opiskelija?

Siinäpä vasta pulma. 

Kaiken sen stressailun jälkeen se on nyt virallista. Eilen siis alkoi vihdoin kauan odotettu työssäoppiminen.
Seuraavat seitsemän viikkoa kympistä eteenpäin arkisin sähläilen Salon Dressmannilla.

Ensimmäinen päivä meni lähinnä paikkaan, työtehtäviin sekä työkavereihin tutustumiseen.
Pääsin purkamaan laatikoita, asettelemaan paitoja sekä hieman jopa palvelemaan asiakkaita.
Tutustuin myös varastoon sekä roskien jättöpaikalle. Ylitin myös henkilökohtaisen kynnyksen, olin hississä! 


Tänään vuorostani pääsin tekemään housupöytää. Viikkasin housut ja sain opetusta miten ne siihen pöydälle oikein asetellaan. Ei lopputulos ainakaan omaa silmää miellyttänyt, mutta sekin on noin-vähän-sinnepäin. Ei se oo niin justiinsa, eihän? Varsinkaan tokana päivänä harjoittelijalta? Kunhan samanväriset housut ovat pinossa ja koot hyvin näkyvissä!


Pääsin myös hälyttimien ihmeelliseen maailmaan! Laittaessani puvuntakkeja kokojärjestykseen, sain tehtäväkseni samalla tarkistaa että löytyykö jokaisesta hihasta hälytin. Eipä löytynyt, joten niitä sai opetella laittamaan. Huomenna kuulemma jatkuu hälytintehtävä.

Parin päivän kokemuksella voin kertoa että tuolla on mukava ilmapiiri, sopivan rentoa, mutta työtä kyllä löytyy kunhan pitää silmät auki. Työstä tuplasti helpompaa tekee se, että erityisesti aamulla soitetaan hyvää musiikkia.
Tiesittekö muuten että miten raskasta työ oikeasti onkaan?
Jos kärsit selkä- tai polvivaivoista, älä mene vaatekauppaan töihin. Ihan oikeasti, tämä kipu on hidas mutta tuskallinen kuolema.


Housupöytä, josta mainitsin. Housujen yläpuolella näkyvä miehen kuva on myös minun laittama.





2 kommenttia:

  1. Ilmaista työvoimaa ja kivut siihen päälle! ;) Mutta eiks oo kiva tehä töitäkin välillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllähän sitä koulun penkille välillä kaipaa, mutta vaihteluhan virkistää!

      Poista