tiistai 26. helmikuuta 2013

Työntekijä vai opiskelija?

Siinäpä vasta pulma. 

Kaiken sen stressailun jälkeen se on nyt virallista. Eilen siis alkoi vihdoin kauan odotettu työssäoppiminen.
Seuraavat seitsemän viikkoa kympistä eteenpäin arkisin sähläilen Salon Dressmannilla.

Ensimmäinen päivä meni lähinnä paikkaan, työtehtäviin sekä työkavereihin tutustumiseen.
Pääsin purkamaan laatikoita, asettelemaan paitoja sekä hieman jopa palvelemaan asiakkaita.
Tutustuin myös varastoon sekä roskien jättöpaikalle. Ylitin myös henkilökohtaisen kynnyksen, olin hississä! 


Tänään vuorostani pääsin tekemään housupöytää. Viikkasin housut ja sain opetusta miten ne siihen pöydälle oikein asetellaan. Ei lopputulos ainakaan omaa silmää miellyttänyt, mutta sekin on noin-vähän-sinnepäin. Ei se oo niin justiinsa, eihän? Varsinkaan tokana päivänä harjoittelijalta? Kunhan samanväriset housut ovat pinossa ja koot hyvin näkyvissä!


Pääsin myös hälyttimien ihmeelliseen maailmaan! Laittaessani puvuntakkeja kokojärjestykseen, sain tehtäväkseni samalla tarkistaa että löytyykö jokaisesta hihasta hälytin. Eipä löytynyt, joten niitä sai opetella laittamaan. Huomenna kuulemma jatkuu hälytintehtävä.

Parin päivän kokemuksella voin kertoa että tuolla on mukava ilmapiiri, sopivan rentoa, mutta työtä kyllä löytyy kunhan pitää silmät auki. Työstä tuplasti helpompaa tekee se, että erityisesti aamulla soitetaan hyvää musiikkia.
Tiesittekö muuten että miten raskasta työ oikeasti onkaan?
Jos kärsit selkä- tai polvivaivoista, älä mene vaatekauppaan töihin. Ihan oikeasti, tämä kipu on hidas mutta tuskallinen kuolema.


Housupöytä, josta mainitsin. Housujen yläpuolella näkyvä miehen kuva on myös minun laittama.





maanantai 18. helmikuuta 2013

Let me paint you, my darling.

Gaussian blurria sekä mesh toolia.



Löysin allaolevasta linkistä ohjeet, kuinka tehdä kuvassa näkyvä zombie. Ja koska minähän en ohjeita jaksa lukea, plagioin kuvaa ja tein sen omalla tavallani vaikeimman kautta, mutta ainakin lopputulos muistuttaa kaukaisesti alkuperäistä.


keskiviikko 13. helmikuuta 2013

your smile speaks books to me.

Mä oon hurahtanut Illustratoriin. Se on uskomattoman vaikeeta piirtää koneella ja välillä mietin, miks mä edes yritän. Miksen vaan vois piirtää samoja kuvia tuplasti hienommin paperille? 
- Koska Illustrator. Miettikää miten hyvältä se näyttää CV:ssä. 

Muutamia Illustrator-räpellyksiäni. 
shake it like a polaroid picture!
unisieppari.
Freddie Mercury.

Päivän Inspisbiisi.

perjantai 8. helmikuuta 2013

InDesign, Photoshop, Blogger & kahvia.

Mitä muuta tunnollinen oppilas tarvitseekaan?


Huoneen muokkaamisen ja muun photarisähläyksen jälkeen on mukava tutustua uuteen tuttavaan; Adobe InDesigniin. Ohjelman tarkoitus on taittaa lehtijuttuja.

Ensimmäisen harjoitustaittoni jälkeen tein 6-sivuisen taiton, jossa esittelen edellisessä postauksessa olevia huoneita.


Työntekoa. 



Nopeahkot muokkaukset viime jakson kuvausjärjestelyistä.